“Nyt odotan itseäni kotiin”
Vierailevana kynäniekkana Lahja kirjaa kokemuksiaan matkastaan:
Odotan laskeutumista ja sormiani kirvelee, poskeni palavat ja sydän lyö portille asti. Sitten tupsahdus lämpimään, aurinko polttaa ihon läpi. Lentoväsymys katoaa tuttuihin kasvoihin, kurkkua kuristaa. Siinä he seisovat kädet avoimina, maailman matkaajat, meidän isäntämme. Kaikki tuomamme terveiset säntäilevät sikin sokin epäjärjestyksessä.





